Viivästyskorko ja sen laskeminen

Viivästyskorko on korko, jonka velallinen on maksettava maksun myöhästyessä sovitusta eräpäivästä. Tässä artikkelissa vastaamme kymmeneen yleisimmin kysyttyyn kysymykseen viivästyskorosta ja käymme läpi sen toiminnan perusteet.

Sisältö:

Mikä on viivästyskorko?
Milloin saa periä viivästyskorkoa?
Kuinka paljon viivästyskorko on?
Voiko viivästyskorko poiketa lain mukaisesta viivästyskorosta?
Miten viivästyskorko lasketaan?
Kuinka suuri viivästyskorko voi olla?
Mikä on palkan viivästyskorko?
Mikä on huojennettu viivästyskorko?
Miten viivästyskorko näkyy kirjanpidossa?
Kertyykö viivästyskorolle korkoa?

Mikä on viivästyskorko?

Viivästyskorko on korko, jonka velallinen on lain mukaan velvollinen maksamaan maksun suorituksen myöhästyessä sovitusta eräpäivästä. Viivästyskorko toimii hyvityksenä maksun myöhästymisestä ja lisäksi se pyrkii vaikuttamaan siihen, että velallinen maksaa saatavan sovittuun maksupäivään mennessä. Suomen Pankki vahvistaa korkolain mukaisen viitekoron ja viivästyskoron puolen vuoden välein.

Milloin saa periä viivästyskorkoa?

Jos velalle on määritelty eräpäivä, viivästyskorkoa kertyy maksettavaksi eräpäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Mikäli velalle ei ole määritelty eräpäivää tai kyseessä on vahingonkorvausvelka, viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä tai suorituksen vaatimispäivästä.

Tyypillisesti viivästyskorkoa voidaan vaatia maksettavaksi maksumuistutuksen yhteydessä, mutta kaikkien yritysten laskutusohjelmat eivät tähän kykene. Tämän vuoksi viivästyskorkoa vaaditaan usein maksettavaksi vasta maksuvaatimuksen yhteydessä, jolloin ammattitaitoinen perintätoimisto huolehtii siitä, että velkoja saa itselleen korvauksen maksun viivästymisestä.

Kuinka paljon viivästyskorko on?

Viivästyskoron määrä muodostuu aina Euroopan keskuspankin määrittämästä viitekorosta ja lisäkorosta. Korkolain mukainen viivästyskorko on jo vuodesta 2017 alkaen ollut kuluttajakaupassa 7% ja kaupallisissa sopimuksissa 8%.

Voiko viivästyskorko poiketa lain mukaisesta viivästyskorosta?

Kuluttajakaupassa korkolaki on lähes sitova, eikä sitä voida muuttaa edes erillisellä sopimuksella. Tähän on olemassa yksi poikkeus, joka koskee rahoituslaitoksilta saatua luottoa. Korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan kuluttajakaupassa poiketa, jos velallinen on luottosopimuksen aikana maksanut yleistä viivästyskorkoa suurempaa korkoa. Tässä tapauksessa viivästyskorko on yhtä suuri kuin lainan tai luoton korko koko viivästyksen ajalta, mutta enintään 180 päivältä.

Kaupallisissa sopimuksissa, eli yrittäjien välisessä kaupassa korkolain mukaisesta viivästyskorosta on mahdollista poiketa erillisellä sopimuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan on täytynyt hyväksyä sopimusehdot, joissa tuodaan esille viivästyskorko. Pelkkä laskun lähettäminen yleistä viivästyskorkoa suuremmalla korolla ei ole pätevä.

Korkolain mukainen viivästyskorkoprosentti 1.1.2021-30.6.2021 on 7% ja kaupallisissa sopimuksissa 8%.

Miten viivästyskorko lasketaan?

Viivästyskoron laskeminen onnistuu helpoiten viivästyskorkolaskurilla, joita on useissa laskutusohjelmissa, sekä muualla verkossa. Jos käytät verkossa avoimesti saatavilla olevia laskureita, on hyvä varmistaa laskurin käyttävän lainmukaisia ja ajan tasalla olevia tietoja.

Viivästyskorko on mahdollista laskea myös itse laskimella tai Excel-ohjelmalla käyttäen seuraavaa kaavaa:

(korkoprosentti x summa x päivien lukumäärä) / (100 x 365)

Huomioi että vuonna 2020 on karkausvuosi ja korkolain mukainen viivästyskorko lasketaan käyttäen todellisen koron laskentatapaa. Kaava on siis karkausvuotena:

(korkoprosentti x summa x päivien lukumäärä) / (100 x 366)

Jos maksumuistutuksen lähettämisen hoitaa perintätoimisto, lasketaan viivästyskorko muistutukseen automaattisesti asiakkaan puolesta.

Kuinka suuri viivästyskorko voi olla?

Kuluttajakaupassa viivästyskorko voi olla korkeintaan 7%, paitsi jos velassa on kyse pankin tai rahoitusyhtiön myöntämästä luotosta. Tällöin viivästyskorko on sama kuin luoton alkuperäinen korko koko viivästymisajalta, mutta enintään 180 päivän ajan.

Yritysten välisessä kaupassa viivästyskorko voi olla korkeintaan 8%, mikäli erillisellä sopimuksella ei ole sovittu toisin. Kaupallisten sopimuksien erillisesti sovittavassa viivästyskorossa ei ole ylärajaa.

Mikä on palkan viivästyskorko?

Jos työntekijän palkka on myöhässä, hänellä on oikeus saada viivästymisen ajalta lain mukaista viivästyskorkoa. Tämä pätee myös tilanteissa, joissa palkka on maksettu väärin ja työntekijällä on oikeus saada viivästyskorkoa puuttuvasta osasta.

Mikäli palkanmaksu myöhästyy työsuhteen päättyessä, on työntekijä viivästyskoron lisäksi oikeutettu täyteen palkkaan odotuspäiviltä, mutta korkeintaan kuudelta päivältä.

Koska työsopimus ei ole kaupallinen sopimus, on palkan viivästyskorko 7%.

Mikä on huojennettu viivästyskorko?

Huojennettu viivästyskorko on korko, joka määrätään maksettavaksi jäännösverosta ja lisäennakosta. Huojennetulta viivästyskorolta on mahdollista välttyä maksamalla riittävästi ennakkopidätystä tai ennakkoveroa. Lisäksi huojennettu viivästyskorko voidaan välttää vielä maksamalla riittävästi lisäennakkoa yhden kuukauden ajan verovuoden päättymisestä.

Huojennetun viivästyskoron määrä muodostuu aina Euroopan keskuspankin määrittämästä viitekorosta ja 2% lisäkorosta. Vuonna 2020 huojennettu viivästyskorko on 2,0 %.

Huojennettu viivästyskorko kertyy verovuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Verotusmenettelyyn liittyvää viivekorkoa ei tule sekottaa viivästyskorkoon. 

Miten viivästyskorko näkyy kirjanpidossa?

Viivästyskoron kirjaaminen kirjanpidossa tehdään kuten lainojen korkokulut, eli rahoituskuluihin. Viivästyskorot ovat verotuksessa vähennyskelvottomia.

Kertyykö viivästyskorolle korkoa?

Viivästyskorkoa ei lasketa viivästyskorolle tai huojennetulle viivästyskorolle.