Kuolinpesän velat ja niiden maksaminen
Ihmisen menehtyminen ei pääsääntöisesti päätä vainajan velkasuhdetta, mutta kenen vastuulle velat siirtyvät? Voiko perintätoimisto periä vainajan velkoja? Tässä artikkelissa käymme läpi mitä vainajan veloille tapahtuu, kuka niistä vastaa ja miten perillinen voi välttää velkavastuun.
Asian selkeyttämiseksi on hyvä tietää muutama tärkeä termi, elleivät ne ole ennestään tuttuja.
Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu kuolleen henkilön varoista ja veloista, ja kuolinpesän osakkaat hallinnoivat sitä.
Kuolinpesän osakkaat ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso.
Perunkirja on perunkirjoituksessa tehty selvitys, johon merkitään pesän osakkaat, vainajan ja lesken varat ja velat sekä puolisoiden yhteiset varat ja velat.
Periytyykö velat perillisille?
Velkojen periytyminen huolettaa, sillä ihmisellä voi olla asuntolainaa tai muuta velkaa menehtyessään. Vainajan velat jäävät kuoleman jälkeen ensisijaisesti kuolinpesälle, jonka varoista velat maksetaan ennen perinnönjakoa. Myös pienet juoksevat laskut, kuten maksamattomat vuokra- ja sähkölaskut maksetaan kuolinpesän varoista.
Pääsääntöisesti vainajan velat eivät siis periydy, jos kuolinpesän osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.
Vainajan velat eivät periydy, jos:
- velkasuhde päätetään maksamalla velat kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa.
- ilmoittamalla velkojille pesän varattomuus, jos velkoja ei voida maksaa.
Vainajan velat voivat tulla kuolinpesän osakkaiden maksettavaksi, jos:
- jos perukirjaa ei tehdä ja toimiteta kolmen kuukauden kuluessa.
- jos perukirjaa varten annetaan väärää tietoa vainajan varallisuudesta.
- jos osakkaat eivät toimi perintökaaren velkavastuujärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Perunkirjaan annettu väärä tieto tarkoittaa esimerkiksi vainajan käteisvarojen tai muun omaisuuden salaamista. On tilanteita, joissa ylivelkaisella on ollut piilotettuna huomattavia käteisvaroja, joita kuolinpesän osakas ei ole ilmoittanut perunkirjaan. Asian ilmetessä katsotaan tiedon antaneen osakkaan tai perillisen tehneen vahinkoa velkojalle, jolloin hän voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen.
Kuka maksaa kuolinpesän velat?
Laskujen ja velkojen maksaminen kuolinpesän varallisuudesta on osakkaiden vastuulla. Yritys saa tiedon velallisen kuolemasta yleensä joko kuolinpesän osakkaalta tai väestötietojärjestelmästä. Silloin lähetetään tavallisesti maksumuistutus, jonka myötä varmistetaan, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta.
Kuolinpesän osakkaiden on myös mahdollista hakea julkista haastetta tuntemattomien velkojien kuuluttamiseksi, jolla varmistetaan, ettei vainajan velkoja jää maksamatta. Julkisen haasteen tuntemattomien velkojen kuuluttamiseksi voi tehdä hakemuksella käräjäoikeudelle.
Velkoja voi velallisen menehtymisestä huolimatta turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat hänen käytettävissään velallisen eläessä, ja vaatia saataviaan kuolinpesän varallisuudesta. Eli myös ulosotto ja perintätoimistot voivat vaatia velkaa maksettavaksi kuolinpesältä.
Velkainen kuolinpesä ja velkojen maksaminen
Velkainen kuolinpesä tarkoittaa kuolinpesää, jolla on velkoja. Jos kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja, puhutaan ylivelkaisesta tai varattomasta kuolinpesästä.
Mikäli kuolinpesä on varaton, mutta omaa jakokelpoista omaisuutta, pesä voidaan asettaa konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjän hallittavaksi. Kuolinpesä konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja. Kuolinpesään voi myös tulla uutta omaisuutta tai velkaa perunkirjan toimittamisen jälkeen, jolloin tulee laatia täydennys- tai oikaisuperukirja. Myös verohallinnolle on tehtävä ilmoitus asiasta.
Kuolinpesän velat maksetaan perintökaaren velkavastuujärjestelmän mukaan. Perintökaaren velkavastuujärjestelmä tarkoittaa lain määrittelemää järjestystä, jossa eri velat tulee maksaa. Ensimmäisenä kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat, eli velat, jotka ovat kuolinpesän saattamisessa jakokuntoon. Tällaista velkaa ovat esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Seuraavaksi varoista maksetaan perittävän velat, eli velka, joka on vainajan eläessä syntynyt. Viimeisenä maksetaan muut pesän velat, eli velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa.
Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan, velkojalla on oikeus saada varoista jako-osuus, eli suhteellinen osuus kuolinpesän veloista. Jako-osuudet määritetään kaikille velkojille, ja velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta niiden mukaisesti.
Hyvä tietää kuolinpesistä
- Ihmisen menehtyminen ei lakkauta velka- tai sopimussuhdetta.
- Velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta ennen perinnönjakoa.
- Pääsääntöisesti kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti
- Osakas vastaa kuolinpesän lukuun tekemästään velasta.
- Jos kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varoja, velat maksetaan tässä järjestyksessä: pesänselvitysvelat, vainajan velat, muut velat