Mikä on ulosotto?

Ulosotto on käytännössä viimeinen toimi suorittamattoman velan perimiseksi. Ennen ulosottoa velka pyritään perimään vapaaehtoisesti ja vasta tämän epäonnistuessa siirrytään oikeudelliseen perintään sekä ulosottoon.

Tässä artikkelissa selvitetään mitä ulosotto tarkoittaa, kuinka se etenee ja mitä ulosottotoimia prosessin aikana voi tapahtua.

Milloin lasku menee ulosottoon?

Useimmat saatavat peritään ensin vapaaehtoisen perinnän keinoin, eli perintätoimiston suorittaman kirjeperinnän avulla. Mikäli velkaa ei tässä vaiheessa saada perittyä, voi perintätoimisto toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeudelle eli pyytää päätöstä maksuvelvollisuudesta. Käräjäoikeuden velkomustuomion jälkeen asia siirtyy ulosottoon ja ulosottoviranomainen aloittaa velan perintätoimet.

Kun velkomustuomio on annettu, asia siirtyy ulosottoviranomaisen käsittelyyn ja varsinaisten ulosottotoimien alkamiseen ei ole tiettyä aikarajaa.

Poikkeuksena ovat laskut, jotka ovat perintälain perusteella suoraan ulosottokelpoisia eli voidaan viedä ulosottoon ilman käräjäoikeuden tuomiota. Nämä ovat julkisyhteisöjen eli kunnan tai valtion määräämiä maksuja tai laskuja, kuten verot, sakot, sairaalamaksut ja päivähoitomaksut.

Normaali ulosotto

Normaalilla ulosotolla tarkoitetaan sitä, että ulosottoviranomainen voi käyttää kaikkia ulosmittauskeinoja velan perintään. Kaikki velallisen omaisuus sekä tulot ovat tällöin ulosottokelpoisia ja ulosottoviranomainen voi ulosmitata omaisuutta siihen saakka, että velka on suoritettu. Ulosmitattavaksi voidaan vaatia myös omaisuutta tai irtaimistoa, joka joudutaan muuttamaan rahaksi.

Suppea ulosotto

Velkoja voi haastehakemuksen yhteydessä pyytää suppeaa ulosottoa, eli ulosottotoimien rajoittamista tuloihin tai omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Suppeassa ulosotossa ulosmitataan esimerkiksi palkkaa, säästöjä, eläkettä tai työttömyysetuuksia.

Ulosoton eteneminen

Käräjäoikeuden velkomustuomion jälkeen ulosottoviranomainen lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen, eli tiedoksiannon velan perintään tähtäävien ulosottotoimien aloittamisesta. Vireilletuloilmoituksessa on velkasaatavia koskevat tiedot, asiasta vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot, ennakkoilmoitus ulosmittauksesta ja yhteydenottokehotus.

Vireilletuloilmoituksen lisäksi lähetetään yleensä maksukehotus, jonka maksamalla ilmoitettuun eräpäivään mennessä vältytään muilta ulosottotoimilta. Tässä vaiheessa on mahdollista vielä pyytää maksuaikaa, jota voidaan antaa enintään 3 kuukautta tai velkojien suostumuksella korkeintaan kuusi kuukautta.

Kuinka nopeasti ulosotto alkaa?

Jos velkaa ei makseta maksukehotuksen mukaisesti, aloitetaan ulosottotoimet. Ulosmittauksen ajankohta riippuu täysin velasta, sen määrästä ja ulosmittaustoimista. Ulosottomiehen yhteydenottokehotukseen kannattaa reagoida mahdollisimman pian.

Voiko ulosoton kanssa tehdä maksusuunnitelman?

Ulosottoviranomainen voi suostua maksusuunnitelmaan ja tästä kannattaa neuvotella heti vireilletuloilmoituksen jälkeen. Jos ulosotto suostuu maksusuunnitelmaan, ei palkkaa tai muuta toistuvaistuloa ulosmitata suoraan ja maksukieltoa ei lähetetä. Maksusuunnitelman vakuudeksi voidaan toteuttaa turvaava ulosmittaus, eli ulosmitata omaisuutta vakuudeksi. Jos maksusuunnitelmaa ei noudateta, voidaan omaisuus realisoida.

Kauan ulosotto kestää?

Ulosoton kesto riippuu velasta ja kuinka nopeasti sitä lyhennetään. Tässä kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä ulosottomieheen, joka osaa antaa arvion velallisen henkilökohtaisesta tilanteesta.

Ulosotto loppuu kun:

1. Velka ja sen ulosmittauksesta aiheutuneet kulut ovat suoritettu kokonaisuudessaan
2. tai kun velka vanhenee lopullisesti 15-20 vuoden kuluessa
3. tai jos velallinen pääsee velkajärjestelyyn

Milloin ulosotto vanhenee?

Velkojen vanheneminen ulosotossa tapahtuu, kun lopullinen vanhentumisaika on täynnä. Lopullinen vanhentumisaika on 15 vuotta velkomustuomion antopäivästä. Jos velkoja on yksityishenkilö tai velka perustuu rikokseen, josta on annettu vankeusrangaistus, lopullinen vanhentumisaika on 20 vuotta.

Ulosoton suojaosuus

Suojaosuus on kuukausittainen minimi rahamäärä, joka on jätettävä velalliselle elämiseen. Suojaosuutta ei siis voida ulosmitata velallisen tuloista. Suojaosuus on 32,56 euroa päivässä ja tämä kerrotaan 30, josta saadaan yhden kuukauden suojaosuudeksi 976,80 euroa. Suojaosuus huomioidaan aina nettopalkasta.

Jos velallisella on huollettavia, kuten lapsia, suojaosuutta korotetaan 9,52 euroa päivässä jokaista elätettävää kohden.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2024 lukien:

Vaikuttaako vuokra tai muut asumiskulut suojaosuuteen?

Suojaosuuden laskemisessa ei huomioida mitään asumiseen tai elämiseen liittyviä kuluja. Suojaosuus lasketaan aina samalla kaavalla ja esimerkiksi velallisen vuokra ei vaikuta tähän. Mahdollinen velallisen saama asumistuki on kuitenkin yksi tuista, joita ei saa ulosmitata.

Palkan ulosmittaus

Palkan tai muiden tulojen, eli toistuvaistulojen ulosmittaus on ulosmittausjärjestyksessä ensimmäinen keino velan perintään. Ulosotto saa tiedon työpaikasta velalliselta tai esimerkiksi tulorekisterin kautta. Ulosotto lähettää työnantajalle maksukiellon, jonka perusteella työnantaja pidättää palkasta ulosotettavan summan ja maksaa sen ulosotolle. Maksukiellossa on selvitetty suojaosuuden laskentaperusteet, eli elätettävien määrä.

Kuinka paljon ulosotto vie palkasta?

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Nettotuloista voidaan ulosmitata enintään puolet.

Maksukieltolaskuri

Maksukieltolaskuri tai ulosottolaskuri auttaa laskemaan ulosotolle tilitettävän palkan osuuden. Virallisen maksukieltolaskurin löydät täältä ja tämän lisäksi Google haulla löydät useita epävirallisia ulosottolaskureita.

Omaisuuden ulosmittaus

Kiinteän ja irtaimen omaisuuden ulosmittaus tarkoittaa sellaista omaisuutta, joka voidaan muuttaa rahaksi. Tämä ei kuitenkaan koske tavanomaista kodin irtaimistoa, kuten huonekaluja tai kodinkoneita. Irtain omaisuus tarkoittaa esimerkiksi ajoneuvoja tai asunto-osakkeita ja kiinteää omaisuutta ovat muun muassa tilat ja tontit.

Ulosmittauksen viimeisenä kohteena ovat velallisen vakituinen asunto ja toimeentulon turvaamiseksi käyttämät välineet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että velallisen autoa ei ulosmitata, mikäli elannon hankkiminen vaatii ajoneuvoa. Erityisen kalliin ajoneuvon ulosmittaaminen on kuitenkin todennäköistä ja tällöin velallisen tulee vaihtaa auto edullisempaan.

Rahaksi muunnettava omaisuus myydään ulosottoviranomaisen toimesta julkisessa huutokaupassa ja tästä saadut varat käytetään velan lyhentämiseen.

Omaisuutta voidaan myös ulosmitata ilman sen myyntiä, jolloin se toimii maksusuunnitelman vakuutena. Jos velallinen suorittaa velkansa, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautuu velalliselle.

Ulosoton lievennykset - Miten selvitä ulosotosta?

Ulosotto ei ole varmasti kenellekään mieluisa tilanne, mutta parhaiten siitä selviää olemalla itse aktiivinen ja selvittämällä tietoa. Ulosoton aikana on myös mahdollista saada lievennyksiä ja vapaakuukausia, jotka helpottavat arjen keskellä ja auttavat selviämään tiukoista tilanteista.

Vapaakuukaudet

Jos toistuvaistuloa on ulosmitattu yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan ja nettotulot ovat pienemmät kuin kaksi kertaa suojaosuuden määrä, saat automaattisesti kolme vapaakuukautta vuodelle. Tämän lisäksi voit hakea perustellusti lisää vapaakuukausia. Jos nettotulot ovat enemmän kuin kaksinkertainen suojaosuuden määrä, voit hakea perustellusti enintään kolmea maksuvapaata kuukautta.

Ulosoton rajoitus

Tulojen ulosmittausta voidaan rajoittaa tietyissä erityistapauksissa, kuten velallisen työllistyttyä pitkäaikaisen työttömyyden jälkeen. Tällöin on mahdollista saada korkeintaan neljän kuukauden jakso, jolloin palkkaa ei ulosmitata.

Jos velallisen maksukyky heikkenee olennaisesti, voidaan ulosmitattavaa määrää rajoittaa tilapäisesti. Tällaisia maksukykyä heikentäviä tilanteita ovat esimerkiksi työttömyys tai pitkä sairausjakso.

5 yleistä kysymystä ulosotosta

Kuka saa tietää ulosotosta?

Viranomaisten, velkojan ja velallisen lisäksi ulosotto voi tulla työnantajan tietoon. Ulosotto ei ole salaisuus ja ulosottorekisteristä on mahdollista myös tilata todistus, josta näkee velallisen viimeisen kahden vuoden ulosottotiedot. Todistuksen tilaamiseksi on kyettävä nimeämään henkilö yksilöllisesti, eli henkilötunnuksella.

Miten työnantaja saa tietää ulosotosta?

Työnantaja saa tiedon ulosotosta, mikäli velallisen palkkaa ulosmitataan. Ulosottoviranomainen lähettää työnantajalle maksukiellon, jonka perusteella palkanlaskija pidättää palkasta ulosotolle tilitettävän osan.

Voiko ulosotto viedä tililtä rahaa?

Kyllä voi. Pankkitililtä on mahdollista ulosmitata varoja suoraan ulosottoon. Jos tilillä on ulosmitattavia varoja, ulosottomies lähettää pankille maksukiellon ja siinä määrätty summa tilitetään pankista suoraan ulosottoon. Tämän jälkeen ulosotto lähettää velalliselle ilmoituksen ulosmittauksesta.

Tietyt varat, kuten asumistuki ja toimeentulotuki ovat ulosmittauskiellon alaisia ja näitä varoja ei voida ulosmitata. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos ulosmittauskiellon alaiset varat sekoittuvat tilillä muihin varoihin, ei ulosmittauskielto ole voimassa.

Mistä saa tietää paljonko on ulosotossa?

Velallinen voi tarkastella ulosottoon liittyviä tietojaan oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Ulosottovirastosta on myös mahdollista pyytää Velallisen ulosottoasiat -tuloste, josta ilmenee:

• velat, jotka ovat tällä hetkellä perittävänä ulosotossa ja velkojen ajantasaiset euromäärät
• velat, jotka ovat siirtyneet takaisin velkojan perittäviksi
• velat, jotka on vanhentuneet tai maksettu ulosoton kautta kokonaisuudessaan

Meneekö veronpalautus ulosottoon?

Veronpalautus on mahdollista ulosmitata, sillä se lasketaan kertyneeksi säästöksi, joka on ulosmittauskelpoista. Verottaja tilittää ulosmitatut veronpalautukset samaan aikaan, kun veronpalautus tulisi maksettavaksi tilille. Veronpalautukset voidaan ulosmitata myös passiiviperinnässä olevan saatavan suorittamiseksi.

On hyvä huomioida, että verottajalla on etuoikeus kuitata veronpalautukset muiden maksamattomien verojen vastineeksi ennen kuin ne voidaan ulosmitata. Jos siis velallisella on ulosottovelkojen lisäksi verovelkoja, käytetään veronpalautus ensisijaisesti jälkimmäisten maksamiseen.