Blogi
Perintälaki säätää vapaaehtoista perintää

« Ajankohtaista

Perintälain keskeisimmät seikat

Perintätoimistojen toiminnasta on paljon puhetta ja huhuja, jotka perustuvat hyvin vanhaan tietoon ajalta, jolloin perinnälle ei ollut yhtenäistä säätelyä. Tänä päivänä ammattimaista perintää harjoittavien tahojen toimintaa ohjaa perintälaki ja kuluttajaviranomaisen linjaus hyvästä perintätavasta.

Perintälakia uudistettiin viimeksi vuonna 2013 ja uudistuksessa keskityttiin erityisesti kuluttajasaatavien perintään, perintäkuluihin sekä kuluttajien asemaan. Perintätoiminnan valvominen ja linjauksien luominen on niin kuluttajien kuin perinnän harjoittajien etu, sillä yhteiset pelisäännöt tuovat kaikille selkeyttä perintätoimiin.

Tässä artikkelissa käymme läpi perintälain keskeisimmät seikat selkokielellä ja kerromme mitä hyvä perintätapa tarkoittaa.

Sisältö:

Mitä perintälaki säätelee?
Perintälain tarkoitus
Hyvä perintätapa, linjaus vai laki?
Kiistetyn saatavan perintä
Oikeus perinnän keskeyttämiseen
Maksuvaatimukset
Perintäkulut kuluttajasaatavien perinnässä
Perintäkulut yrityssaatavien perinnässä
Muista ainakin nämä velallisen oikeudet

Mitä perintälaki säätelee?

Perintälaki säätelee vapaaehtoista perintää, eli kaikkia perinnän vaiheita maksumuistutuksesta eteenpäin ennen oikeudellista perintää. Vapaaehtoinen perintä on se perinnän vaihe, josta perintätoimisto on yleensä vastuussa velkojan asiamiehenä. Vaikka laki keskittyy tarkemmin kuluttajien perintään, myös yritysten perintään löytyy laista säädöksiä.

Laki ei säätele oikeudellista perintää, kuten käräjäoikeuden velkomustuomioita, eikä ulosottoviranomaisen suorittamia perintätoimia.

Lue myös: Näin ulosotto toimii

Perintälain tarkoitus

Perintälain pääasiallinen tarkoitus on asettaa yhteiset pelisäännöt perinnän harjoittajille sekä valvoa kuluttajan asemaa ja oikeuksia velallisena. Perintätoimistot eivät pidä perintälakia huonona asiana sillä lakien ja linjauksien luominen on mielestämme kaikkien etu. Selkeät lait varmistavat, että kaikki perintäalan ammattilaiset toimivat yhtenäisesti eivätkä saata kuluttajaa epäreiluun asemaan.

Hyvä perintätapa, linjaus vai laki?

Hyvä perintätapa on kuluttaja-asiamiehen linjaus kuluttajasaatavien perinnästä. Linjauksessa ohjeistetaan toimintatavoista, kun perittävänä on kuluttaja. Vaikka kyseessä on kuluttajaviraston linjaus eikä laki, sen painavuus on merkittävä. Perintälaissa määritellään, ettei hyvän perintätavan vastaista menettelyä saa käyttää.

Hyvä perintätapa linjaa esimerkiksi seuraavista:

  • Ammattiperijällä on erityinen huolellisuusvelvoite
  • Velallisen yksityisyyden suojaa ei saa vaarantaa
  • Perinnässä ei saa käyttää painostusta tai uhkailua
  • Perintään ei saa yhdistää myynninedistämistä

Hyvän perintätavan mukaan toimiminen on perinnän ammattilaisille yhtä tärkeää, kuin perintälain noudattaminen.

Kiistetyn saatavan perintä

Jos velallinen kokee, että perittävä saatava on osittain tai kokonaan virheellinen, tästä tulee reklamoida velkojalle välittömästi. Kun velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa, ei riitaisen saatavan perintää saa lain mukaan jatkaa. Perusteettoman reklamaation tekeminen ei kuitenkaan lopeta perintää, sillä maksuvelvollisuuden kiistämiselle tulee olla todelliset perusteet tai mahdolliset todisteet.

Hyvä perintätapa linjaa lisäksi, että perinnän harjoittajalla on velvollisuus myös tiedustella mahdollisia perusteluita, mikäli velallinen ei niitä itse esitä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka perintäalan ammattilaisten tulee varmistaa velallisen reilu kohtelu, ettei hän joudu hankalaan tilanteeseen vain tietämättömyyden vuoksi.

Oikeus perinnän keskeyttämiseen

Perintälain mukaan velallisella on oikeus keskeyttää perintä, jolloin velka siirtyy suoraan oikeudelliseen perintään. Tällä pyritään varmistamaan, että erittäin tukalassa velkatilanteessa olevalle velalliselle ei synny lisää perintäkuluja. Perinnän keskeytys ei kuitenkaan poista kaikkia perintäkuluja, sillä oikeudellisen perinnän ja ulosoton kuluja se ei poista.

Keskeytyspyyntö voidaan tehdä vain, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Pyyntö tulee esittää kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Keskeytys ei välttämättä keskeytä perintätoimia, sillä varsinaisia perintätoimia voidaan jatkaa mutta keskeytyksen jälkeisistä toimista ei voida vaatia kuluja.

Maksuvaatimukset

Perintälaki ohjaa maksuvaatimuksen lähettämisestä ja sisällöstä hyvin tarkasti, sillä se on varsinaisen perinnän ensimmäinen vaihe sekä koko perintäprosessin edellytys.

Pääsääntöisesti maksuvaatimuksen tulee olla kirjallinen ilmoitus, mutta se voidaan toimittaa muulla pysyvällä tavalla, mikäli velallinen on hyväksynyt tämän saatavan erääntymisen jälkeen. Ennen maksuvaatimuksen lähettämistä velalliselle on tullut toimittaa maksumuistutus. Muistutuksen lähettämisestä tulee kulua vähintään 14 päivää ennen maksuvaatimuksen lähettämistä.

Maksumuistutuksen tulee ilmetä seuraavat:

  • Velkojan yhteystiedot, nimi ja osoite
  • Mihin saatava perustuu
  • Velan kokonaissumma ja eriteltynä pääoma, korot ja kulut
  • Miten, milloin ja kenelle maksu suoritetaan
  • Mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan perusteesta, määrästä sekä missä ajassa ja kenelle huomautukset on esitettävä

Yritysperinnässä on myös mahdollista käyttää julkisuusuhkaista maksuvaatimusta, eli trattaperintää. Mikäli yritys ei maksa trattaa se voidaan protestoida, jolloin velkatieto julkaistaan protestilistalle ja yritykselle merkitään maksuhäiriömerkintä.

Lue myös: Perinnän sanakirja – Alan sanasto tutuksi

Perintäkulut kuluttajasaatavien perinnässä

Perintälaki määrittelee kuluttajaperinnästä selkeästi, kuinka paljon kuluja voidaan vaatia eri perintätoimista, sekä kuinka paljon perintäkulut voivat olla kokonaisuudessaan.

Perintäkulujen enimmäismäärät kuluttajaperinnässä:

Velan suuruus

Perintäkulut enintään

100€ tai alle

60€

100 – 1000€

120€

1000€ tai yli

210€

Näihin kuluihin lasketaan vapaaehtoisesta perinnästä aiheutuneet kulut, mutta ei sisällytetä esimerkiksi viivästyskorkoa tai korvausta maksusuunnitelmasta.

Lue myös: Perinnän vaiheet ja kulut

Perintäkulut yrityssaatavien perinnässä

Perintälaki ei määrittele enimmäiskuluja yrityssaatavien perintään vaan velvoittaa korvaamaan ne perintätoimista aiheutuneiden kulujen mukaan. Yritysperinnän kulut muodostuvat yleensä käytännössä siihen käytettyjen toimien ja työtuntien mukaan.

Perintälaissa on määritelty termi vakiokorvaus, eli ns. yrityssaatavien myöhästymismaksu. Jos yrityssaatavan maksu viivästyy eräpäivästä, on velkoja oikeutettu perimään 40 euron suuruisen vakiokorvauksen.

Muista ainakin nämä velallisen oikeudet

  1. Perintälain mukaan perinnässä tulee noudattaa hyvän perintätavan mukaista toimintaa.
  2. Lain mukaan velallisella on pyydettäessä oikeus saada velkojaan koskevia tietoja, kuten velan perusteista, lyhennyksistä, korkojen ja kulujen määräytymisestä. Mikäli velallinen pyytää näitä tietoja useammin vuodessa, voidaan selvityksistä vaatia kohtuullisia kuluja.
  3. Velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeytystä ja sen siirtämistä oikeudelliseen perintään, mutta tämä ei estä perinnän jatkamista kuin kulujen osalta.
  4. Velallisen yksityisyyssuojasta on huolehdittava tarkasti, mutta perintätoimeksiantoa varten velkoja voi luovuttaa siihen tarvittavat henkilötiedot
  5. Mikäli velan määrässä tai sen perusteissa on huomautettavaa, näistä tulee ilmoittaa velkojalle tilanteen selvittämiseksi. Velkojan tulee ilmoittaa perinnästä luopumisesta tai jatkamisesta. Jos perintää jatketaan, on selvitettävä miksi perusteet eivät vaikuta asiaan.

Lopuksi

Perintälain tulkitseminen ja hyvän perintätavan linjauksien tunteminen ovat perintätoimiston vastuulla. Ammattitaitoinen perintätoimisto noudattaa näitä ja tuntee pykälät läpikotaisin, mikä on hyvän perinnän lähtökohta. Mikäli perinnän toiminnasta herää kysyttävää, ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa asiassa mielellään.