Perinnän ja perintäpalveluiden sanakirja

Perinnässä käytetään paljon termejä, jotka voivat olla asiaan perehtymättömälle vieraita. Tässä sanakirjassa selitetään tärkeimmät termit perinnästä, perintäprosessista ja perintäpalveluista. Nämä termit kannattaa jokaisen, joka on perinnän kanssa tekemisissä, ottaa haltuun.

Akordi: Akordi tarkoittaa sopimusta, jonka perusteella velkoja luopuu osasta velkaa tai kohtuullistaa velkaan liittyviä kuluja. Velallinen voi neuvotella velkojan kanssa akordista suoraan tai asiantuntijan avustuksella. Useimmissa akordisopimuksissa velkoja suostuu korkoakordiin, eli koron alennukseen tai viivästyskorosta luopumiseen. Kuluakordissa velkoja hyväksyy perintäkuluista luopumisen tai kohtuullistamisen.
Asiamies: Asiamies perinnässä tarkoittaa perintätoimistoa, joka toimii velkojan valtuutuksella velan perinnässä.

Eräpäivä: Eräpäivä on laskuun merkitty päivä, joka on viimeinen päivä laskun maksamiseen. Rahan ei tarvitse olla eräpäivänä velkojan tilillä. Mikäli laskua ei makseta viimeistään eräpäivänä, on velkojalla oikeus periä muistutusmaksu maksuehdon mukaisesti. Muistutusmaksun ehdot ovat erillaiset kuluttaja- ja yrityskaupoissa.
Eräpäivän siirto: Eräpäivän siirrolla tarkoitetaan yleensä alkuperäisen eräpäivän siirtämistä myöhäisempään ajankohtaan. Eräpäivän siirrosta voidaan periä kuluna esimerkiksi viivästyskorkoa alkuperäisestä eräpäivästä lähtien. Eräpäivän siirto voi tarkoittaa myös toistuvan maksun, kuten lainalyhennyksien, eräpäivän siirtoa toiseen päivään.

Finanssivalvonta: Finanssivalvonta on rahoitus-, eläke- ja vakuutusalan toimijoita valvova viranomainen Suomessa. Finanssivalvonnan valvottaviin kuuluvat myös pörssi, arvopaperikeskus, rahasto- ja sijoituspalveluyritykset. Toiminnan tavoitteena on säilyttää luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan, pitää huolta valvottavien toiminnan vakaudesta sekä turvata vakuutettujen etuja.

Haaste: Haaste on oikeudenkäynnillinen termi, joka tarkoittaa velkojan jättämää haastehakemusta käräjäoikeudelle ja aloittaa oikeudellisen perinnän. Käräjäoikeus lähettää velalliselle tiedoksiannon haasteesta ja velallisella on 14 päivää aikaa reagoida haasteeseen. Tänä aikana velallinen voi keskeyttää prosessin maksamalla velan korkoineen ja kuluineen.
Haastehakemus: Haastehakemus on ensimmäinen vaihe oikeudellisen perinnän prosessissa. Velkoja tekee haastehakemuksen käräjäoikeudelle, joka hyväksyy hakemuksen ja antaa tiedoksiannon haasteesta velalliselle. Mikäli velkoja eli kantaja pitää asiaa riidattomana, voidaan laatia suppea haastehakemus.
Haastemies: Haastemies antaa tiedoksi tuomioistuimen, viranomaisen tai yksityisen henkilön pyynnöstä haasteita, päätöksiä, kutsuja, ilmoituksia tai muita asiakirjoja. Haastemies toimii käräjäoikeuden virkamiehenä. Haastemiestiedoksiannolla tarkoitetaan sitä, että haastemies tapaa tiedoksiannon vastaanottajan henkilökohtaisesti toimittaakseen materiaalin todisteellisesti.
Hyvä perintätapa: Kuluttajavirasto on laatinut periaateohjeiston hyvästä perintätavasta, joka on huomioitu myös perintälain säännöksessä. Lain mukaan hyvän perintätavan vastaista menettelyä ei saa perinnässä käyttää. Hyvästä perintätavasta on annettu omat ohjeensa niin kuluttajille kuin elinkeinoharjoittajillekin ja ohjeiden tavoitteena on antaa konkreettisia neuvoja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Hyvän perintätavan noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies.
Häätö: Häätö on vuokranantajan viimeinen keino saada vuokrattava tila takaisin hallintaan sopimusrikkomuksen tehneeltä vuokralaiselta. Vuokranantajan tulee hankkia häätöperusteet käräjäoikeudesta ja häätötoimenpiteet suorittaa ulosottoviranomainen. Ulosottoviranomainen toimittaa muuttokehotuksen, jossa häädettävää ohjeistetaan poistumaan vapaaehtoisesti tiloista ja huolehtimaan omaisuutensa poiskuljetuksesta tiettyyn päivään mennessä.

Jäännösvero: Jäännösveroa eli mätkyjä joutuu maksamaan, mikäli on vuoden aikana maksanut veroja ennakkoon liian vähän. Jäännösverolla tarkoitetaan jälkikäteen maksettavaa summaa, joka on jäänyt ennakkopidätyksen jälkeen puuttumaan. Perusteet jäännösverolle kerrotaan verotuspäätöksessä.
Jälkiperintä: Jälkiperintä on perintäprosessin vaihe, johon on mahdollista siirtyä tilanteissa, joissa velallisen maksukyky arvioidaan heikoksi tai ulosotto on todennut velallisen varattomaksi. Jälkiperinnässä seurataan velallisen taloudellisen tilanteen kehitystä ja varmistetaan ettei velka vanhene. Jos taloudellinen tilanne kohenee jälkiperinnän aikana, siirrytään yleensä oikeudelliseen perintään.

Kantaja: Kantaja on riita-asian oikeudenkäynnissä se riitapuoli, joka on nostanut kanteen ja tuonut asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanteen kohteena oleva riitapuoli on vastaaja.
Käräjäoikeus: Käräjäoikeus on tuomioistuin, joka käsittelee riita-, rikos- ja hakemusasioita. Käräjäoikeudelle tuodut asiat käsitellään ja ratkaistaan istunnossa tai kirjallisella menettelyllä. Käräjäoikeuden johdossa on laamanni ja alioikeustuomarit ovat käräjätuomareita. Suomessa on 20 käräjäoikeutta, jotka toimivat tuomiopiirissään.
Konkurssi: Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa velallinen on todettu tuomioistuimessa maksukyvyttömäksi ja asetetaan konkurssiin. Konkurssiin asetettava velallinen voi olla henkilö, yritys tai muu yhteisö. Tuomioistuimen päätöstä konkurssista voi hakea niin velkoja kuin velallinen itse. Kun velallinen asetetaan konkurssiin, siirtyy velallisen koko omaisuus konkurssipesälle ja tämä muuttaa sen velkojille jaettavaksi rahaksi.
Konkurssihuutokauppa: Konkurssihuutokauppa on yksi keino realisoida konkurssipesän omaisuutta. Perinteinen konkurssihuutokauppa on tapahtuma, johon irtaimistosta kiinnostuneet ihmiset voivat tulla tutustumaan huutokauppakohteisiin ja kohteet huudetaan paikan päällä. Myös verkkohuutokaupoissa myydään konkurssipesän omaisuutta.
Korkolaki: Korkolaki säätää velalle maksettavan koron määrää ja perusteita. Korkolaissa määritellään viivästyskorkoa koskevista seikoista eri tilanteissa, kuten sen määrä, vapautumisperusteista ja mistä lähtien velallinen on velvoitettu maksamaan viivästyskorkoa.
Kuluttajansuojalaki: Kuluttajansuojalaki säätää kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille ja sitä sovelletaan myös tilanteissa, joissa elinkeinoharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Kuluttajansuojalain toteutumista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja sen kuluttaja-asiamies.
Kuluttajasaatava: Kuluttajasaatavan perinnästä puhutaan, kun perittävä velallinen on luonnollinen henkilö, eli kuluttaja. Mikäli perittävä velallinen on yritys tai muu yhteisö, viitataan yrityssaataviin. Kuluttajasaatavien ja yrityssaatavien perintää säädetään perintälaissa. Kuluttajasaatavien perintää säädellään tarkemmin, jotta varmistetaan ettei kuluttaja joudu epäreiluun asemaan suhteessa velkojaan.

Laskujen osto: Laskujen osto, eli laskurahoitus on joustava ja nopea yritysrahoitusmuoto. Rahoitusyhtiö tai muu palveluntarjoaja ostaa yritykseltä erääntymättömän myyntisaatavan ja maksaa tästä rahat yrittäjän tilille. Näin yritys saa rahat tililleen heti eikä vasta maksuehtojen mukaisena eräpäivänä.
Laskun perintä: Laskun perintä voidaan aloittaa, kun siitä on lähetetty vähintään yksi kirjallinen maksumuistutus, joka on erääntynyt eikä asiakas ole reklamoinut laskun perusteesta. Laskun perintää säätelee perintälaki ja laskusaatavan tyyppi, eli onko kyseessä kuluttaja vai yrityssaatava. Yksittäisenkin laskun perintä onnistuu helposti esimerkiksi pikaperinnän avulla.
Laskurahoitus: Laskurahoitus on hyvä rahoitusmuoto yritykselle, jolla on erääntymättömiä myyntisaatavia ja haluaa parantaa yrityksen maksuvalmiutta ja vapauttaa pääomaa käyttöön nopeasti. Laskurahoitus on joustavaa sillä voit valita mitkä laskut myyt rahoitettavaksi ja tänä päivänä laskujen myyminen onnistuu helposti verkossa.
Laskutuspalvelu: Laskutuspalvelu on helppo tapa ulkoistaa yrityksen laskutus. Yrityksen vastuulle jää yleensä vain laskun luominen palveluntarjoajan järjestelmään ja palvelu hoitaa laskujen lähetyksen, maksujen kohdistamisen, maksuvalvonnan ja laskujen perinnän yrityksen puolesta. Laskutuspalvelun avulla yritys voi keskittyä sen ydintoimintaan ja varmistaa tehokkaan kassavirran jatkuvuuden. Hyvin toimiva laskutus on myös kriittistä asiakassuhteiden ylläpitoon.

Maksuehto: Maksuehto tarkoittaa kuinka monta päivää asiakkaalla on aikaa maksaa lasku. Yleensä kuluttaja-asiakkaiden kanssa käytetään kuluttaja-asiamiehen linjaamaa 14 päivän maksuehtoa, mutta lain mukaisesti enintään 30 päivää. Yritysten välisessä kaupassa maksuehto on joustavampi ja se voi olla huomattavasti lyhyempi kuin 14 päivää. On myös tavallista, että esimerkiksi kaupan eritysluonteen vuoksi maksuehto voidaan sopia jopa 60 päivään.
Maksuerä: Maksuerä on velan tai osamaksusopimuksen sovittu erä, joihin kokonaissumma on jaettu. Yleensä maksuerä on kerran kuukaudessa suoritettava maksu, jolloin puhutaan kuukausieristä. Sopimuksen mukaan maksuerä voi jakautua toisinkin, esimerkiksi vakuutusmaksut voidaan usein jakaa 1-4 maksuerään vuodessa.
Maksuhäiriö: Maksuhäiriö syntyy yritykselle, mikäli se laiminlyö maksuvelvoitteensa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys ei suorita velkaa perintätoimiston lähettämän tratan eräpäivään mennessä, tuomioistuin on antanut päätöksen maksamattomista veloista tai ulosottoviranomaisen ilmoittaa maksuhäiriöstä. Yrityksen maksuhäiriö ei välttämättä vaikuta yrityksen luottoluokitukseen, sillä ne muodostuvat suuremmasta kokonaisuudesta, jossa arvioidaan myös yrityksen taloutta ja toimintaa laajemmin.
Maksuhäiriömerkintä: Maksuhäiriömerkintä on yrityksen luottotietoihin ilmoitettu tieto yrityksen maksuhäiriöstä ja säilyy luottotietorekisterissä 2-4 vuotta, riippuen merkinnän tyypistä. Maksuhäiriömerkinnän tarkoituksena on kertoa muille yrityksille mahdollisista riskeistä taloudellisesti sitovan sopimuksen yhteydessä.
Maksukieltolaskuri: Maksukieltolaskuri, tai ulosottolaskuri on palkanmaksajalle tarkoitettu laskuri, jolla voidaan laskea palkasta ulosmitattava määrä. Palkanmaksaja voi tämän avulla laskea ulosoton ilmoittaman maksukiellon tai suojaosuuden perusteella kuinka suuri osa palkansaajan palkasta tilitetään suoraan ulosottoon.
Maksukyky: Maksukyky kuvaa yrityksen suoriutumista maksuvelvoitteista ja yritys voidaan määrittää maksukykyiseksi tai maksukyvyttömäksi. Kumpikaan näistä ei välttämättä ole pysyvä tila ja yrityksen maksukyky voi laskea tai nousta.
Maksulupaus: Maksulupaus on velkojalle annettu lupaus myöhästyneen maksun maksamisesta sovittuna ajankohtana. Maksulupauksen antaessaan velallinen saa aikaa suorittaa velkansa ennen kuin velkoja vie velan seuraavaan vaiheeseen, kuten oikeudelliseen perintään.
Maksumuistutus: Maksumuistutus on kirjallinen ilmoitus erääntyneestä ja maksamattomasta laskusta. Maksumuistutuksen voi lähettää velkoja itse tai hänen asiamiehenään toimiva perintätoimisto. Vaikka maksumuistutus tulisikin perintätoimistolta, ei se ole vielä varsinaista perintää. Perintätoimet aloitetaan vasta ensimmäisen maksumuistutuksen erääntymisen jälkeen.
Maksusopimus: Maksusopimus tai maksusuunnitelma on velallisen ja velkojan välillinen sopimus velkojen maksamisesta useassa erässä. Maksusopimuksen voi tehdä perintätoimiston kanssa vapaaehtoisen perinnän aikana.
Maksuvaatimus: Maksuvaatimus on perintätoimiston tai muun perintäluvallisen tahon lähettämä vaatimus velan maksusta, joka lähetetään, ellei velallinen ole maksanut laskua maksumuistutuksen eräpäivään mennessä. Maksuvaatimus on varsinaisen perinnän ensimmäinen askel ja edellytys oikeudellisen perinnän aloittamiselle.
Muistutusmaksu: Muistutusmaksu on kulu, joka lisätään maksumuistutukseen korvaukseksi myöhästyneestä maksusta ja siitä muistuttamisesta. Kuluttajakaupassa maksumuistutukseen lisättävä muistutusmaksu saa olla enintään 5 euroa ja se voidaan periä, mikäli laskussa on ollut vähintään 14 päivän maksuehto ja laskun eräpäivästä on kulunut 14 päivää. Yritykselle kirjallisesti toimitetusta maksumuistutuksesta voidaan periä 12 euron muistutusmaksu. Yritysasiakkaille lähetettyyn maksumuistutukseen voidaan lisätä myös vakiokorvaus, mikäli lasku on yhden päivän myöhässä.

Oikeudellinen perintä: Oikeudellinen perintä tarkoittaa perintää, jossa velkoja vie asian eteenpäin toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Oikeudelliseen perintään siirtyminen edellyttää sitä, että velkaa on peritty ensin vapaaehtoisen perinnän kautta. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen asia siirtyy ulosottoon ja ulosottoviranomainen aloittaa velan perintätoimet.
Oikeushenkilö: Oikeushenkilö on henkilöiden tai pääomien yhteenliittymä, johon voidaan kohdistaa velvollisuuksia tai jolla on oikeuksia. Oikeushenkilö on oikeuskelpoinen, eli voi tehdä oikeustoimia ja esiintyä tuomioistuimessa. Yritysten lisäksi oikeushenkilöitä voivat olla muun muassa yhdistykset, kunnat tai valtio.
Oikeustoimilaki: Oikeustoimilaki, eli laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista säätää varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin sekä sellaisten oikeustoimien pätemättömyydestä.

Pakkohuutokaupat: Pakkohuutokauppa on yksi ulosottoviranomaisten keino realisoida velallisen omaisuutta. Mikäli velallinen ei suorita velkaansa vapaaehtoisesti, voi ulosottomies siirtyä pakottaviin perintätoimiin, kuten omaisuuden ulosmittaamiseen ja sen myymiseen julkisessa huutokaupassa. Pakkohuutokaupan tarkoitus on siten saada velallisen irtaimistosta rahaa velkojen maksuun.
Perinnän keskeytys: Perinnän keskeytys tarkoittaa sitä, että asiakas pyytää perintätoimistolta vapaaehtoisen perinnän keskeytystä ja siirtymistä oikeudelliseen perintään. Perintätoimisto voi jatkaa vapaaehtoista perintää tästä huolimatta, mutta ei vaatia siitä kuluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kaikkien perintäkulujen poistumista, sillä oikeudellisen perinnän kulut kertyvät normaalisti.
Perinnän vaiheet: Perinnän vaiheet ovat vapaaehtoinen perintä ja oikeudellinen perintä. Maksumuistutus ja maksuvaatimus ovat vapaaehtoista perintää, jota kutsutaan myös kirjeperinnäksi. Vaikka maksumuistutus lasketaan myös vapaaehtoiseen perintään, varsinainen perintä alkaa maksuvaatimuksesta. Ensimmäisen maksuvaatimuksen erääntymisen jälkeen on mahdollista siirtyä oikeudelliseen perintään, mutta useimmat perintätoimistot lähettävät useamman maksuvaatimuksen. Oikeudelliseen perintään kuuluvat asian käsittely oikeudessa ja sen siirtyminen ulosottoon. Katso myös miten perintäprosessi kulkee alusta loppuun.
Perintä: Perintä tarkoittaa kaikkia niitä toimia, jolla velallinen koitetaan saada suorittamaan velkansa. Varsinaisen perinnän harjoittamista saavat pääasiassa tehdä vain tahot, jotka ovat rekisteröityneet Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään rekisteriin perintätoiminnan harjoittajista.
Perintäkirje: Perintäkirje tarkoittaa maksuvaatimusta, joka on perintätoimiston tai muun perivän tahon lähettämä vaatimus erääntyneen velan suorittamisesta.
Perintäkulut: Perintäkulut ovat korvausta perinnän aiheuttamasta vahingosta velkojalle ja tarkoittavat pääasiassa vapaaehtoisesta perinnästä kertyviä kuluja, joita voidaan vaatia velalliselta. Perintälaissa on määritelty selkeät enimmäiskulut perinnälle.
Perintälaki: Perintälaki, eli laki saatavien perinnästä säätää erääntyneen saatavan perintää sekä perintään liittyvistä, velkasuhteen osapuolten asemaan vaikuttavista muista seikoista.
Perintätoimisto: Perintätoimisto on yritys, joka harjoittaa perintätoimintaa ja tarjoaa palveluitaan velkojen perimiseen. Perintätoimistot tarjoavat usein perintäpalveluiden lisäksi laskutus- ja muistutuspalveluita, sekä rahoituspalveluita.
Pikaperintä: Pikaperintä on perintäpalvelu, joka tarjoaa helpon tavan jättää yksittäinen saatava perintätoimiston perittäväksi. Laskun voi lähettää pikaperintään verkossa ja perintätoimeksiannon tekeminen vie vain muutaman minuutin.
Protestilista: Protestilista on lista, jossa julkaistaan yritysten maksuhäiriöt, trattaprotestit ja velkomustuomiot. Protestilistan seuraaminen kannattaa yrityksen luottotappioriskin pienentämiseksi. Tämä onnistuu helposti rekisteröitymällä yritystietopalveluun, johon voit asettaa asiakas- tai sidosryhmäyrityksiä seurattavaksi ja saat ilmoituksen, jos yritys päätyy protestilistalle.

Ref-Merkintä: Ref-merkintä tarkoittaa luottotietojen maksuhäiriömerkintään lisättävää merkintää, joka kertoo, että maksuhäiriömerkinnän aiheuttanut velka on maksettu kokonaisuudessaan. Ref-merkintä ei tule tietoihin automaattisesti, vaan sitä on pyydettävä kirjallisesti luottotietorekisterin ylläpitäjältä ja pyynnön mukana on toimitettava selvitys velkojen suorittamisesta.
Riidaton saatava: Riidaton saatava tarkoittaa perittävää velkaa, joka on aiheellinen eikä siinä ole velkojan ja velallisen välillä erimielisyyksiä.
Riitainen saatava: Riitainen saatava on sellainen velka, jonka perusteista tai määrästä on erimielisyyksiä velkojan ja velallisen välillä. Riitautettua saatavaa ei voida periä vapaaehtoisella perinnällä ja se voidaan käsitellä usealla tavalla, kuten osapuolten sopimuksella tai oikeudellisessa perinnässä.

Suoraan ulosottokelpoinen saatava: Suoraan ulosottokelpoinen saatava on sellainen velka, joka voidaan viedä ulosottoon ilman käräjäoikeuden antamaa tuomiota. Nämä ovat julkisyhteisöjen eli valtion tai kunnan määräämiä maksuja tai laskuja, esimerkiksi sakot, verot, sairaalamaksut ja päivähoitomaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia.

Tratta: Tratta on yritysten perinnässä käytettävä tehokas maksuvaatimus, joka perustuu julkisuusuhkaan. Maksamaton tratta johtaa siihen, että tratta protestoidaan eli julkaistaan ja merkitään luottotietoihin. Tratan julkaiseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritykselle voidaan merkitää maksuhäiriömerkintä ja yrityksen nimi sekä velka julkaistaan protestilistalla.
Tuomio: Tuomio tai yksipuolinen tuomio tarkoittavat perinnässä sitä, että oikeus määrää velan maksettavaksi ja velasta tulee tämän myötä ulosottokelpoinen.

Ulosotto: Ulosotto tarkoittaa ulosottoviranomaisen toimia velan perimiseksi. Kun saatavan perintä siirtyy ulosottoon, lähettää ulosottomies velalliselle vireilletuloilmoituksen ja usein myös maksukehotuksen. Mikäli velallinen ei suorita tässä vaiheessa velkaa vapaaehtoisesti tai neuvottele ulosottomiehen kanssa maksusopimuksesta, siirrytään pakkokeinoihin. Nämä ovat esimerkiksi tulojen tai omaisuuden ulosmittaus. Lue lisää ulosotosta ja sen etenemisestä.
Ulosottokaari: Ulosottokaari säätää laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa. Ulosottokaari tuli voimaan 1.1.2008 ja tätä ennen ulosottoa sääti ulosottolaki. Koska ulosotto on viranomaistoimintaa, jonka tulee perustua lakiin, on ulosottokaari erittäin laaja ja se sisältää yli 450 pykälää.
Ulosmittaus: Ulosmittaus on ulosottoviranomaisen käyttämä pakkokeino velkojen maksamiseen. Pääasiassa kaikki velallisen tulot ja omaisuus on ulosmittauskelpoista ja omaisuutta voidaan ulosmitata siihen asti, että koko velka suoritetaan. Useimmiten ulosmitataan velallisen tuloja, mutta myös omaisuutta voidaan ulosmitata. Ulosmitattavaa omaisuutta ovat usein kiinteistöt, arvopaperit, pankkitalletukset, käteinen raha ja ajoneuvot.

Vakiokorvaus perintäkuluista: Vakiokorvaus on 40 euron suuruinen korvaus, joka voidaan periä yrityssaatavista, mikäli maksu on viivästynyt eräpäivästä. Vakiokorvaus ei saa olla yli 40 euroa ja velkojan tulee vähentää vakiokorvauksen määrä muista vaadituista perintäkuluista. Mikäli perintäkulut ylittävät vakiokorvauksen määrän, velallinen on velvoitettu korvaaman ylittävät kulut kohtuullisiksi katsottavilta osin.
Vapaaehtoinen perintä: Vapaaehtoinen perintä tai kirjeperintä on perintäprosessin ensimmäinen vaihe, joka alkaa maksumuistutuksen lähetyksellä. Maksumuistutuksen voi perintätoimiston lisäksi lähettää myös itse velkoja, joten usein varsinaisen perinnän aloittaa maksuvaatimus. Vapaaehtoiseen perintään kuuluu näiden lisäksi jälkiperintä ja yrityssaatavien kohdalla tratta. Tavoitteena on, että velka suoritetaan vapaaehtoisesti eikä saatavaa vietäisi oikeudelliseen perintään.
Velan vanhentuminen: Velan vanhentuminen tapahtuu, kun yleisessä velkojen vanhentumislaissa säädetty vanhentumisaika tulee täyteen. Vanhentumisaika riippuu siitä, onko kyseessä yksityisoikeudellinen vai julkisoikeudellinen velka. Lopullinen velan vanhentuminen tapahtuu 15-20 vuoden kuluessa tuomiosta tai ulosottoperusteen syntymisestä, vaikka sitä olisi peritty säännöllisesti.
Velkajärjestely: Velkajärjestely tarkoittaa pääasiassa yksityishenkilöiden tai pienyrittäjien velkajärjestelyä ja yritysten kohdalla puhutaan velkasaneerauksesta. Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudelta oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan avulla. Velkajärjestelyyn hakeutumiseen ja päätöksen saamiseen on tietyt edellytykset sekä esteitä.
Velkasaneeraus: Velkasaneeraus tai yrityssaneeraus on yrityksille suunnattu menettely taloudellisen tilanteen kohentamiseen ja liiketoiminnan jatkamiseen. Jos yrityksen hakemus velkasaneerauksesta hyväksytään, tehdään yritykselle saneerausohjelma velkojen ja muiden haasteiden ratkaisemiseen. Velkasaneerauksen tarkoitus on auttaa taloudellisista haasteita kärsivän, mutta jatkamiskelpoisen yrityksen elvyttäminen ja sen toimintaedellytysten turvaaminen.
Velkoja: Velkoja on se velkasuhteen osapuoli, jolla on saamisoikeus toista osapuolta kohtaan. Velkoja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, kuten yritys tai yhteisö.
Velkomustuomio: Velkomustuomio tarkoittaa käräjäoikeuden antamaa tuomiota siitä, että vastaajan tulee maksaa velkojalle avoimena olevat velat käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti.
Verohallinto: Verohallinto huolehtii lähes kaikista kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista, sekä tilittää keräämänsä verot yhteiskunnan palveluja ylläpitäville tahoille, kuten valtiolle, kunnille ja Kansaneläkelaitokselle. Verohallinto muodostuu 12 yksiköstä, joista verotustehtäviä hoitavat Henkilöverotus-, Yritysverotus- ja Veronkantoyksiöt.
Viitenumero: Viitenumero on laskun maksutietoihin merkitty numerosarja, joka yksilöi tilisiirron. Tämän avulla vastaanotettu maksu pystytään kohdistamaan helposti oikeaan laskuun.
Viivästyskorko: Viivästyskorko on korko, jota velallinen joutuu maksamaan myöhästyneen maksun eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä riippuu saatavan tyypistä. Kuluttajakaupassa korkolaki säätää lailliseksi viivästyskorkoprosentiksi 7%, mutta yrityskaupoissa tämä voidaan sopia myös korkeammaksi. Viivästyskoron tarkoitus on ohjata maksun suoritukseen ajoissa ja toimii hyvityksenä viivästyneestä maksusta velkojalle.
Vireilletuloilmoitus: Vireilletuloilmoitus on ulosoton tiedoksianto velan perinnän aloittamisesta ulosottotoimin. Tämä sisältää velkasaatavia koskevat tiedot, asiasta vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot, yhteydenottokehotuksen ja ennakkoilmoituksen tulevasta ulosmittauksesta. Ilmoituksessa tulee myös ilmetä, onko velallisella oikeus saada täytäntöönpano keskeytymään asettamalla vakuus.

Y-tunnus: Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on yritysten yksilöintiin käytettävä tunnus. Suomessa Y-tunnuksia hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus sekä verohallinto yhteisessä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä, eli YTJ:ssä. Y-tunnus muodostuu kahdeksasta numerosta, eli esimerkiksi 1234567-8.
Yrityksen luottoluokitus: Yrityksen luottoluokitus arvioi yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteista. Tämä vaikuttaa yritykselle myönnettävien lainojen korkoihin, koska alhainen luokitus lisää lainanantajan riskiä. Luottoluokituksia on julkisia sekä ei-julkisia. Tunnetuin julkinen luottoluokitus Suomessa on Bisnoden AAA -luokitus. Ei-julkiset luottoluokitukset ovat yleensä finanssilaitosten omia luokituksia, joita käytetään yrityksen maksukyvyn arviointiin.
Yrityksen luottotiedot: Yrityksen luottotiedot kertovat yritysten maksukyvyn, taloudellisen aseman ja luotettavuuden sitoumuksissa. Näitä arvioidaan pääsääntöisesti, kun yritys haluaa solmia taloudellisesti sitovan sopimuksen, kuten yrityslainan, toimitilojen vuokrauksen tai tilauksen laskulla. Yritysten luottotietoja kerätään luottotietorekisteriin, josta niitä on mahdollista hakea, kun tarvitsee selvittää yrityksen luottokelpoisuus.
Yrityssaneeraus: Yrityssaneeraus eli velkasaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä menettely, jolla elvytetään velkaantuneen yrityksen liiketoiminta. Yrityssaneerauksen tavoite on tervehdyttää taloudellisissa haasteissa oleva yritys, jolla on edellytykset jatkaa toimintaa yrityssaneerauksen avulla. Jos katsotaan, että yrityssaneeraus ei ole sopiva toimenpide yritykselle, on vaihtoehtona konkurssi.

Perinnän ja perintä­palveluiden sanakirja

Perinnän ja perintäpalveluiden sanakirja