Konkurssi
Kontio tietopankki

Konkurssi

Konkurssi on yrityksen maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään velkojen maksuun. Käräjäoikeus voi asettaa yrityksen konkurssiin, jos se on pysyvästi kykenemätön maksamaan velkoja. Taloudellisesti erittäin huonossa tilanteessa oleva yritys, jonka toiminta on mahdollisesti vielä pelastettavissa, voidaan konkurssin sijasta hakea yrityssaneeraukseen.

Sisältö:

Konkurssin vaiheet

Konkurssin vaiheet eli konkurssimenettely etenee yksinkertaisesti sanottuna näin: konkurssin hakeminen, konkurssin asettaminen, pesänhoitajan määrääminen, konkurssipesän varojen jakaminen ja konkurssin päättyminen.

1. Konkurssiin hakeminen

Konkurssin hakeminen on konkurssimenettelyn ensimmäinen vaihe ja se alkaa konkurssihakemuksen toimittamisella käräjäoikeudelle. Konkurssihakemuksen voi laatia velkoja tai velallinen. Jopa 70% konkursseista alkaa velkojan hakemuksesta ja näistä hakemuksista suuri osa on verottajan sekä eläkevakuutusyhtiöiden alkuun panemia.

Konkurssihakemus tehdään siihen käräjäoikeuteen, jonka toimialueella yrityksen toimintaa on johdettu. Hakemuksen sisältö ja sen vaiheet riippuvat siitä, onko hakemuksen toimittanut velkoja vai velallinen. Mikäli velkoja tekee hakemuksen, tulee käräjäoikeuden tehdä hakemuksesta tiedoksianto velalliselle ja antaa tälle tilaisuus vastata hakemukseen ennen hakemuksen edistämistä päätöksen laatimiseen. Jos velallinen toimittaa konkurssihakemuksen itse, siinä tulee selvittää yrityksen velat, omaisuus, suurimmat velkojat ja velkojien yhteystiedot.

2. Konkurssin asettaminen ja pesänhoitaja

Käräjäoikeuden tehtyä päätös konkurssiin asettamisesta, yritykselle määrätään pesänhoitaja selvittämään konkurssipesän jakamista. Pesänhoitaja on yleensä konkursseihin erikoistunut puolueeton lakimies, jonka tehtävänä on selvittää yrityksen velat ja varat, sekä realisoida omaisuus.

Ensimmäisenä pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja sen lisäksi velallisselvityksen yrityksen taloudesta ennen konkurssia ja konkurssiin johtaneista tapahtumista. Pesäluettelossa selvitetään yksityiskohtaisesti velallisen omaisuus ja varallisuus, sekä eritellään kaikki velkojat ja heidän saataviensa suuruus. Kun velallinen vahvistaa pesäluettelon, aloittaa pesänhoitaja omaisuuden realisoinnin ja varojen jakamisen.

3. Konkurssipesän varojen jakaminen

Konkurssipesän varat kattavat yrityksen varat, omaisuuden ja konkurssipesän harjoittaman liiketoiminnan tuotto. Pesän harjoittamalla liiketoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi myymälän loppuunmyyntiä konkurssiin asettamisen jälkeen. Yrityksen omaisuutta voidaan realisoida esimerkiksi pakkohuutokaupalla, jotta kaikki yrityksen varat saadaan jaettavaksi velkojille.

Jos konkurssipesän varat riittävät jaettavaksi velkojille, pesänhoitaja tiedottaa päivämäärän, johon mennessä kaikkien velkojien on ilmoitettava saatavat konkurssiin menneestä yrityksestä. Velkojan tai hänen asiamiehensä tehtävänä on huolehtia, että saatavat ilmoitetaan pesänhoitajan asettamaan päivämäärään mennessä. Mikäli saatavia ei ilmoiteta ajoissa, menettää velkoja osuutensa.

Yrityksen varoja jaetaan velkojille suhtautettuna saataviin, niin kauan kuin varoja riittää. Velkojilla on etuoikeusjärjestys, jonka mukaan varat jaetaan.

Etuoikeusjärjestys:

  1. Panttisaatavat - eli saatavat, joilla on esinevakuus
  2. Yrityssaneerauksesta aiheutuneet saatavat - jos saneerausohjelma ei ole päättynyt ennen konkurssia
  3. Yrityskiinnityssaatavat – eli saatavat joilla on yrityskiinnitys vakuutena
  4. Etuoikeudettomat saatavat - tavalliset saatavat, joille ei ole säädetty etuoikeutta
  5. Viimesijaiset saatavat – etuoikeudettomien saatavien viivästyskorko, joukkovelkakirjaan perustuva saatava ja pääomalaina

4. Konkurssin kesto ja päättyminen

Konkurssimenettely kestää usein vähintään 18 kuukautta, sillä verottaja voi vahvistaa konkurssivuoden verouksen vasta konkurssiin päätymisen jälkeisenä vuonna. Konkurssin kestoa saattavat pitkittää oikeustoimet ja se voi päättyä pääsääntöisesti kolmella tavalla.

Konkurssin tavallinen päättyminen: Useimmiten konkurssi päättyy, kun kaikki mahdolliset varat on jaettu velkojille ja pesänhoitaja laatii lopputilityksen. Konkurssin lopputilitys sisältää jakoluettelon, jossa eritellään velkojille maksettujen saatavien osuudet.

Konkurssin raukeaminen: Jos yrityksen varat ovat niin vähäiset, ettei velkojille voida jakaa osuuksia tai varat ei riitä konkurssimenettelyn jatkamiseksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Tällöin konkurssipesän varat siirtyvät ulosottoviranomaiselle.

Yritys siirtyy velkasaneeraukseen: Konkurssi voi myös päättyä, jos menettelyn aikana tapahtuu jotain, joka vakauttaa yrityksen taloutta riittävästi. Tällöin yritys siirtyy velkasaneeraukseen.

Yrittäjän vastuu konkurssissa

Kun konkurssi asetetaan, pesänhoitaja ottaa vastuun yrityksen omaisuuden ja hallinnoi yrityksen konkurssipesää. Käytännössä yrityksen määräysvalta siirtyy siis pesänhoitajalle. Yrittäjän taloudellinen vastuu riippuu hyvin pitkälti yritysmuodosta.

Yrittäjän taloudellinen vastuu konkurssissa:

Yritysmuoto Toiminimi Osakeyhtiö Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osuuskunta
Taloudellinen vastuu Yrittäjä vastaa veloista ja sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudella. Yrittäjän vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat veloista ja sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudella. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yrityksestä henkilökohtaisella omaisuudellaan. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Osuuskunnan jäsenten vastuu rajoittuu maksettuun osuusmaksuun, ellei säännöissä ole määrätty toisin.

On hyvä huomioida, että vaikka taloudellinen vastuu rajoittuu vain sijoitettuun pääomaan, tämä ei koske henkilökohtaisella takauksella taattua yritysrahoitusta. Lisäksi yrityksen hallituksen jäseniä kohtaan voidaan nostaa osakeyhtiölakiperusteisia rikkomus- ja vahingonkorvauskanteita, mikäli yritystoiminnassa on toimittu vastuusäädösten ja lain vastaisesti.

Konkurssin seuraukset yrittäjälle voivat olla erittäin hankalat. Taloudellisen vastuun lisäksi, yrittäjän maine voi kokea kovan kolauksen. Lisäksi yrittäjä voi kokea konkurssin niin rankasti, että sen käsittelyyn tarvitaan aikaa ja jopa ammattiapua. Onneksi tänä päivänä konkurssia ei pidetä niin leimaavana asiana, sillä siihen johtavat seikat voivat olla hyvin monitahoiset.

Konkurssin vaikutus luottotietoihin

Luottotietorekisteriin merkitään ne luottotiedot, jotka löytyvät konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tietoja velallisesta, konkurssihakemuksesta ja konkurssiasian käsittelystä. Rekisteriin merkitään myös pesänhoitajan selvitys konkurssiin johtaneista tapahtumista. Konkurssiin liittyvät maksuhäiriömerkinnät poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua konkurssin asettamisesta.

Luottotietorekisterillä on oikeus yhdistää yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden tietoja. Vastuuhenkilöitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, sekä nimenkirjoitusoikeuden omaavat henkilöt. Luottotietojen yhdistämisen takia konkurssin kokeneen yrityksen vastuuhenkilön merkinnät voivat siirtyä toisen yrityksen tietoihin, mikäli tämä toimii vastuuhenkilönä toisessa yrityksessä.

Toiminimi yrityksen konkurssi

Toiminimen hakeminen konkurssiin tapahtuu kuten muidenkin yritysmuotojen, eli konkurssihakemuksen toimittamisella käräjäoikeudelle.

Toiminimi yrityksen konkurssi etenee tavallisen konkurssimenettelyn mukaisesti. Suurin ero esimerkiksi osakeyhtiön konkurssiin on se, että yrittäjä vastaa veloista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan. Konkurssipesään lasketaan siis kaikki yrittäjän henkilökohtaiset varat ja omaisuus.

Osakeyhtiön konkurssi

Osakeyhtiön konkurssimenettely etenee pääsääntöisesti tavallisen kaavan mukaan. Mikäli osakeyhtiö hakeutuu itse konkurssiin, tulee tästä olla hallituksen kirjallinen päätös konkurssihakemuksessa.

Pääsääntöisesti osakeyhtiössä yrittäjän taloudellinen vastuu on vain sijoitetussa pääomassa. Osakeyhtiön hallituksen jäsenillä on kuitenkin osakeyhtiölain mukaisia vastuita. Mikäli osakeyhtiölakia on rikottu, voidaan hallituksen jäseniä kohtaan nostaa rikkomus- ja vahingonkorvauskanteita, jos yrityksen toiminnassa on toimittu lain vastaisesti. Tämä koskee myös hallituksen varajäseniä, mikäli hän on toiminut jäsenen tilalla hallituksessa.

Miten selvitä konkurssista?

Konkurssin jälkeen yrittäjällä voi olla paljon selvitettävää. Taloudellisen vastuun aiheuttamien ongelmien lisäksi monet konkurssin kokeneet kertovat tunteneensa syvää häpeää konkurssista. Tänä päivänä konkurssin häpeän leima on onneksi huomattavasti pienempi, kuin 20-30 vuotta sitten.

Konkurssiin ajautumiseen on usein monitahoisia syitä, joista yrittäjän jaksamisen loppuminen on yksi yleisimpiä. Kun jaksaminen on jo muutenkin loppu, voi konkurssin aiheuttamat tunteet olla ylitsepääsemättömiä. Konkurssista selviytymiseen auttaa puhuminen, vertaistuen löytäminen ja sen hyväksyminen, että asia täytyy käsitellä. Ajan myötä voi katsoa taaksepäin ja ajatella asiaa positiivisen kautta. Vaikka konkurssi on koettu, siitä on varmasti opittu paljon ja uusi alku odottaa. Yrittäjän on hyvä muistaa, että konkurssi ei kerro hänen epäonnistuneen ihmisenä.

Konkurssi ja perintä

Konkurssi saattaa tulla yllätyksenä yrittäjälle, mutta merkit ovat olleet ilmassa ja nähtävillä talousluvuissa jo pidempään. Heikentynyt maksukyky ja maksuvaikeudet on jatkunut usein pitkään, jolloin konkurssimenettelyn alkaessa yritystä kohtaan on käynnissä jo useita perintätoimia. Kun yritys asetetaan konkurssiin, kaikki perintätoimet velallista kohtaan keskeytetään. Velkoja tai velkojan asiamies, eli yleensä perintätoimisto, tekee maksamattomista veloista ilmoituksen konkurssipesän pesänhoitajalle.

5 usein kysyttyä kysymystä konkurssista

Mikä on työntekijän irtisanomisaika konkurssissa?

Konkurssin tapahtuessa työntekijällä ja työnantajalla on oikeus irtisanoutumiseen 14 päivän irtisanomisajalla. Tämä koskee niin määräaikaisia, kuin toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Mikäli yritys tarvitsee työvoimaa konkurssimenettelyn aikana, esimerkiksi yrityksen loppuunmyynnin ajaksi, konkurssipesä ja irtisanottu työntekijä voivat tehdä määräaikaisen työsopimuksen

Onko työntekijällä etuoikeutta palkkasaataviin?

Työntekijöillä ei ole etuoikeutta palkkasaataviin konkurssipesän varoista. Konkurssin asettamisen jälkeen pesänhoitajan on listattava maksamattomat palkkasaatavat ja selvitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa mitkä saatavista on mahdollista maksaa palkkaturvana. Jos pesänhoitaja ei tee työntekijöille palkkaturvaa, on työntekijän tehtävä se itse.

Miten kuolinpesä haetaan konkurssiin?

Kuolinpesän hakeminen konkurssiin tapahtuu tavallisen menettelyn kautta, eli konkurssihakemuksella käräjäoikeudelle. Kun konkurssipesä asetetaan konkurssiin, sen osakkaat ja mahdollinen pesänselvittäjä menettävät määräysvallan kuolinpesän omaisuuteen. Kuolinpesälle määrätään pesänhoitaja, joka hoitaa kuolinpesän konkurssimenettelyn.

Voiko uuden yrityksen perustaa konkurssin jälkeen?

Uuden yrityksen perustaminen konkurssin jälkeen on mahdollista mutta se voi olla haastavaa, sillä yrityksellä voi olla vaikeuksia ennakkoperintärekisteriin pääsyssä. Lisäksi yrittäjän omat maksuhäiriömerkinnät luottotiedoissa voivat haitata esimerkiksi pankkitilin tai puhelinliittymän avaamista.

Mistä näkee, onko yritys konkurssissa?

Konkurssien seuranta on yksinkertaista esimerkiksi yritystietopalvelujen avulla, josta saadaan ajankohtaista tietoa yritysten taloudellisista tunnusluvuista. Mikäli kyseessä on yksittäisen yrityksen maksukyvyttömyyden tarkastelu, nämä tiedot löytävät ilmaiseksi maksukyvyttömyysrekisteristä, joka sisältää maksukyvyttömyystietoja konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä ja velkajärjestelyrekisteristä.

Suosittelemme lukemaan myös

Tässä lisää kirjoituksia, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua

Perinnän sanakirja

Kuinka ulosotto toimii

Hyvä perintätapa