Velkakirja
Velkakirja on kirjallinen sopimus, jossa velallinen tunnustaa saaneensa velkakirjassa mainitun rahamäärän, eli velan lainaksi velkakirjaan kirjatulta lainanantajalta. Velkakirjan allekirjoittamalla velallinen sitoutuu maksamaan velan takaisin takaisinmaksuehtojen mukaisesti.
Tavallinen velkakirja ja juokseva velkakirja
Tavallinen velkakirja ja juokseva velkakirja ovat tyypillisimmät velkakirja tyypit. Näiden lisäksi on olemassa rektavelkakirja, jota ei voida siirtää toiselle velkojalle.
Tavallinen velkakirja on velkakirja, jossa on aina nimetty velkoja, jolle velka tulee maksaa takaisin. Velkoja voi siirtää velkakirjan toiselle velkojalle, tekemällä ilmoituksen siirrosta velalliselle. Lähtökohtaisesti uuden velkojan on kuitenkin noudatettava velkakirjaan kirjattuja ehtoja, eikä voi esimerkiksi saada itselleen parempia maksuehtoja.
Juokseva velkakirja on velkakirja, jonka velkojana on se henkilö tai taho, jonka hallussa velkakirja on. Jos juokseva velkakirja vaihtaa haltijaa, siitä on hyvä tehdä siirtomerkintä velkakirjaan. Tällä varmistetaan siirtojen pätevyyden selvittäminen mahdollisissa riitatilanteissa.
Mitä velkakirjaan tulee kirjata?
Velkakirjan laatiminen itse ei ole vaikeaa, kunhan huomioi sen sisällön tarkasti. Velkakirjaan tulee merkitä vähintään seuraavat seikat:
- Velkoja ja velkojan yksilöivä tieto, henkilötunnus ja y-tunnus, sekä tarvittaessa yhteystiedot
- Velallinen ja velallisen yksilöivä tieto, henkilötunnus ja y-tunnus, sekä tarvittaessa yhteystiedot
- Velan määrä kirjoitettuna ja numeroin, esimerkiksi viisituhatta (5000) euroa
- Muut ehdot, kuten mahdollinen korko ja takaisinmaksusuunnitelma
- Päiväys, eli aika ja paikka
- Molempien osapuolien allekirjoitus
- Todistajien allekirjoitus, ei ole välttämätöntä
Velkakirjan ehdot ja takaisinmaksusuunnitelma
Mikäli velalle halutaan korkoa tai sille on muita ehtoja, nämä on merkattava tarkasti velkakirjaan. Riitatilanteissa on muuten vain sana sanaa vastaa ja lain mukaan korkoa ei tarvitse maksaa, ellei siitä ole sovittu. Takaisinmaksusuunnitelmassa kannattaa mainita onko velan takaisinmaksu tarkoitus tehdä erissä tai tiettyyn päivämäärään mennessä ja miten maksu suoritetaan. Mikäli takaisinmaksusuunnitelma tehdään erissä, sopimukseen on hyvä kirjata mikä on jokaisen erän maksupäivä ja kuinka paljon jokaisessa erässä velkaa maksetaan takaisin.
Ellei velkakirjassa ole erikseen sovittu, sovelletaan seuraavia velkakirjalain kohtia:
- Velka erääntyy velkojan sitä vaatiessa ja velallinen on myös oikeutettu maksamaan sen halutessaan. Pääomalle maksettava korko on kuitenkin maksettava vuosittain.
- Velalle maksettava korko ja maksun viivästyessä maksettava viivästyskorko määräytyvät korkolain mukaan.
- Velka on pääsääntöisesti maksettava velkojan luona tämän asunnossa tai liikehuoneistossa. Velkoja kuitenkin vastaa mahdollisista viivästyksistä ja kustannuksista, jotka aiheutuvat siitä, että velallinen ei ole
Velkakirja pohja
Tämä velkakirja luonnos on yksinkertainen velkakirja malli, jota voi käyttää velkakirjan luonnoksena.
VELKAKIRJA
Lainanantaja
Elli Esimerkki (300292-123X), Velkojantie 1, 00150 Helsinki
Lainansaaja
Miia Mallikas (290288-789A), Velallisenkatu 2, 00120 Helsinki
Lainan määrä
Kaksikymmentätuhatta (20 000) euroa
Lainan takaisinmaksu
Velan pääoma erääntyy kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa velkakirjan allekirjoittamisesta.
TAI
Lainaa lyhennetään 12 kertaa vuodessa, jokaisen kuukauden 6. päivänä. Lainalyhennys maksetaan lainanantajan ilmoittamalle tilille. Ensimmäinen lyhennys on 6.7.2019.
Korko ja sen erääntyminen
Laina on koroton.
TAI
Lainan vuotuinen korko on 4,5 prosenttia. Korko erääntyy maksettavaksi vuosittain 1.6.2019 alkaen. Velan pääoman erääntyessä erääntyy myös tuolloin maksamatta oleva korko.
Viivästyskorko
Jos velkaa tai sen korkoa ei makseta viimeistään eräpäivänä, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa eräpäivästä siihen päivään saakka, jolloin suoritus on velkojalla. Viivästyskorko on kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen.
Velkasitoumus
Tämän velkakirjan allekirjoituksella kuittaan lainan saaduksi ja sitoudun maksamaan tässä velkakirjassa määritellyn velan sen ehtojen mukaisesti.
1.6.2019 Helsinki
Miia Mallikas
Todistavat
Teemu Todistaja Tarmo Todistaja
Usein kysyttyä velkakirjasta
Voiko velkakirjaan kirjata useita velallisia?
Velkakirjaan voidaan tarvittaessa lisätä useita velallisia. Mikäli velkakirjaan ei erikseen kirjata toisin, kaikki velalliset ovat yhteisvastuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että velkoja voi vaatia koko velkaa maksettavaksi keltä tahansa velallisista. Velkakirjaan voidaan myös kirjata, että jokainen velallinen on vastuussa vain tietyn suuruisesta velkaosuudesta.
Mitä tulee huomioida, kun annetaan laina lapselle?
Velkakirja kannattaa laatia aina kun lainataan yksityishenkilölle, vaikka kyseessä olisi perheen sisäinen velka, kuten laina lapselle. Erityisesti lapselle lainatessa velkakirjalla vältetään mahdolliset verotus ongelmat, sillä lainan voidaan katsoa oleva ennakkoperintöä tai lahja, mikäli lainasta ei ole velkakirjaa. Yksittäinen henkilö voi lahjoittaa toiselle rahaa kolmen vuoden aikana enintään 4 999 € ilman, että siitä vaaditaan lahjaveroa.
Lainan on kuitenkin oltava aito ja velkakirja suunniteltu uskottavasti, ettei sitä tulkita lahjaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että takaisinmaksusuunnitelma on lainansaajan maksukykyyn suhtautettuna järkevä, eikä sopimuksesta voida päätellä, ettei lainaa ole alun perin tarkoitettu maksettavan takaisin. Laina ei ole uskottava esimerkiksi tilanteessa, jossa 85-vuotias vanhempi antaa lapselleen lainan usean kymmenen vuoden maksuajalla.
Voiko velkakirja olla käsin kirjoitettu?
Velkakirja voi olla myös käsin kirjoitettu, kunhan siinä on huomioitu kaikki velkakirjan kohdat.
Miten velkakirjaan merkitään korko?
Jos velalle sovitaan maksettavaksi korkoa, tulee tästä kirjata ehdot velkakirjaan. Koron ehtoja ovat esimerkiksi koron suuruus, viivästyskoron suuruus ja milloin korko erääntyy maksettavaksi.
Yksityishenkilöiden välisessä velassa ei ole laissa määriteltyä korkoa, mutta koron asettamisessa kannattaa käyttää harkintaa, sillä liian korkeasta korosta voi seurata esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu laittomasta kiskomisesta. Mikäli koron maksusta on sovittu, mutta korkoa ei ole syystä tai toisesta määritelty, tulee velallisen maksaa korkolain mukaan määräytyvää vuotuista korkoa. Korko määräytyy silloin korkolaissa määritellyn viitekoron korkokannan mukaisesti.